Lisää hopean kierrätystä

Nämä valusydämet on jo kyllä niin nähty, mutta sopii teemaan. Jälleen valoin grillihiilen sisälle, tällä kertaa suurempi painos. Sydämellä on kokoa pari senttiä ja paksuutta parhaimmillaan 3-4mm. Kokeilin lisäksi etsausta, joka onnistui todella hyvin. Olin vähän skeptinen, koska epätasaiseen pintaan voi teippi jättää salakavalia onkaloita hapon syötäväksi.  Nimipuoli on kiiltävä ja toisen puolen jätin "luonnon tilaan" eli siellä sitä röpelöä riittää. Koru on pitkässä ketjussa, toimii!

Eilen muuten sain aikamoisen lastin PAKSUJA hopeaketjuja ym. sälää. Painoa reippaat 150g koko satsilla, mikähän mahtaa olla hopean grammahinta? Ja vielä vähän mittasuhteista, tuo iso tähtilukko on peukaloni kokoinen... Ja nämä pitäisi vielä malttaa sulattaa ja tehdä niistä yks juttu asiakkaalle. Pikkuisen nyt kyllä himmaan asian suhteen, taitaa olla valuvehkeet höyhänsarjalaisia näiden kanssa.

Tii-tityy

Ei ihan joka jätkä saakkaan tällaista synttärilahjaa! Miehellä on synttärit viikonloppuna ja yksi lahja on ollut jo hyvissä ajoin hankittuna - siinä lahjassa on vaan sen verran paljon omakin lehmä ojassa, että olen koko viikon mietiskellyt vielä jotain henkilökohtaisempaakin lahjusta. Mies puhui eilen illalla, että pääsee töistä suorittamaan Green Cardia ja sängynpohjalla se ajatus sitten iski tajuntaan. Nyt tehdään hopeinen tii!

Hyökkäsin aamusta naapuriin hakemaan tiitä ja hiekkavalujutut valmiiksi. Tohosta alkoi kaasu hiipua ja hopeat plörähti hiekkaan vähän kuin hidastettuna, sitten kuoli toho. Se "hidas" kohta on nimilaatan alla, se on siis vähän hoikempi siitä kohdasta, mutta nimilaatta personoi hienosti koko touhun. Kuppimaiseen "noukkaan" ei löytynyt sopivaa hiontajuttua ollenkaan, joten hioin vain tasaiseksi ja paksu rengas pitää golfpallon paikoillaan.

Nyt vielä kääritään lahja pakettiin ja jännitystä on itsellekin loppuun asti - ei varmana ole pientä haisuakaan siitä mitä paketista kääriytyy :D

 Pikku projekti onnistui täydellisesti - se on yhtä täydellinen kuin oma rakas.

Tuhkista nousi jotain...

FB:n puolella jo tarjoilin maistiaisia siitä, mitä lintusen valulle tapahtui. Homma ei mennyt kerralla putkeen ja lopputuloksena oli päätön kana:

Valoin kuitenkin puolihuolimattomasti päähänkin sisältöä heti, kun sain torson käryn seasta kaivettua:

Noukka ja jalat olivat sen verran ohuet, että epäilinkin heti niiden onnistumista. Tänään sisuunnuin ja juotin elementit yhteen kaulan kohdalta sekä lisäsin paksusta langasta noukan. Sitten viilattiin ja hinkattiin:

Ihan hauska pieni projekti! Soveltuisi erinomaisesti rintaneulaksi, mutta pitää vielä jättää hautumaan :)

Rentouttavaa pääsiäisen aikaa!

Avasin Facebookin puolelle fanisivut, jonne yritän jatkossa päivitellä kuvia siitä, mitä kulissien takana tapahtuu. Valujuttuja testailin, pääsiäisen jälkeen selvinnee millainen lintu tuhkista nousi...

Hiekkavaluja

Tuskailin eilisen hiekkavalujen kanssa, homma vie yllättävän paljon aikaa - siis silloin, kun tamppaat ja tasoittelet hiekat huolellisesti jne. Yksikään valu ei näistä huolellisista esivalmisteluista huolimatta onnistunut, kunnes puolihuolimattomasti tunget hiekkaan vielä yhden amatsoniittikukan ja sydämen muotoisen hopeafoliohelmen. Jokseenkin sopii hyvin taas meikäläisen Hannu hanheiluun...

Sydämestä näkee hyvin tuon huolettomamman valun seuraukset. Ihan pienikin hiekanmurunen muotin jäljiltä jättää heti jäljet valuunkin. Jos hiekkavalut kiinnostavat niin se on tehtävä kyllä autotallissa tms. siitä tulee nimittäin hirveä käry, kun hiekka palaa ja se käryn maku jää kurkkuun pitkäksi aikaa :/

Droplets

Vesivalutekniikka on ollut nyt kovasti in helmihöperöiden keskuudessa. Ensimmäisenä muistuu mieleen Siinan valut ja nyt tuoreimpana Outin riipukset. Kokeilin eilen tekniikkaa ohimennen ja muutama valuklimppi muistutti muodoltaan niin kovasti noita makeanvedenhelmiä, että en malttanut olla tekemättä niitä koruksi asti.

Klimpeistä puhuminen johtaa kyllä mielikuvissa pahasti harhaan, sillä noista kuoriutui rummussa todellisia kaunottaria! Käsittämätön kiilto ja taatusti uniikkia :)

Hopeajämien dyykkausta jälleen

Kaivelin taas hopeajämäkippoa ja sieltä löytyi pikkupätkä paksua ketjua, jota käytin tässä. Saksin nuo kohtalokkaat viisi lenkkiä ja taivuttelin takaisin muotoonsa. Aloin pyöritellä niitä kapean hopeaputken ympärille ja kukkahan siitä muotoutui. Kiveksi istutin rhodoliittigranaatin, joka on kooltaan 3mm. Riipus on pieni vaikka kuva antaa vähän toisen kuvan. Ehkä jalostan tätä vielä eteenpäin, mutta olkoon nyt riipus toistaiseksi.


Sitten vielä hopeajämistä valamani sydän, jonka kaverina tällä kertaa pinkki ametisti. Vähän jää kiven kauneus laihaksi tässä kuvassa.

Erikoinen kahden päivän kestänyt koruripuli on nyt ohi ja on aika nauttia viikonlopusta. Mukavaa viikonloppua ihan jokaiselle!

Sama teema jatkuu

Onko kukaan huomannut, että jään jumiin aina johonkin tiettyyn helmeen/muotoon yms. ja sitten postaukset on samaa settiä hetken aikaa - juu, niin minäkin!

Kokeilin valujuttuja lisää, mutta ei oikein onnistunut. Esim. tähti tuntui hankalalta, kun sakarat leviää tuonne sivuille ja sula hopea ei taida ehtiä sinne asti, kun jo jämähtää. No, testaukset jatkuu, mutta tein vanhalla muotilla (sama hiili näyttää pitävän muotonsa useammallekin valulle) lisää sydämiä.



Jotakin yksinkertaista rakentelin tämän ympärille, niin pysyy valusydän "sinä juttuna". Kaverina pullea mystinen kvartsi. Sydämellä on painoa 2g eikä siihen kovin paljon silmämääräisesti hopeasilppua mennyt, mutta on siinä viilaamista ja hiomista.

Toinen valu

Mies toi illalla uuden Sievertin kaasupullon ja ajattelin, että mä vähän vaan kokeilen sulatella lisää hopeaa... Vähän jäi tuo edellinen valu kaihertamaan mieltä, notta oliko vain hyvää säkää, mutta niin se hopea plurahti taas grillihiilen uumeniin *lol* ja sieltä tulla tupsahti sydän - vähän suurempana tällä kertaa.



Sitten innostuin vielä viilailemaan, kun kaverille on äitikoru tilauksessa ja tuli tunne, että tästä se lähtee. Koru on punottua papuketjua ranteeseen, joten käsityö aste on suuri. Pitää vielä tuunailla tätä, kaiverrus ei mennyt täysin putkeen jne. Takapuolen jätin käsittelemättä ja se näyttää samalta kuin ensimmäisen valun kuvassa.